Huh, mikä lauantai tuli vietettyä! Lähdin lauantaina kahdeksan aikaan junalla kohti Tampesteria. Vähän ennen asemaa piippas puhelin ja Heinäharavahan se siellä kyseli, et koska tää tyttö on perillä ja mitä on suunnitelmissa. Päätettiin tehdä treffit UFS:lle.

Junasta ryntäsin pää kolmantena jalkana suoraan valkuille UFS:n kaupalle. Vähän jänskätti, et mitä kommenttia tulee, kun en oo viime aikoina juuri jaksanu tehdä aerobista ja syömisetkin on karannu välillä aika railakkaasti rukkasesta. Kunto oli kuulemma kaikesta huolimatta mennyt eteen päin ja kehitystäkin tapahtunut. Bueno! Siinä tuumailtiin vähän aikaa reenijuttuja ja aloin kinuamaan muutosta treeneihin. Jos ees pari lisäsarjaa sais, pliiiiiiis. Kevyt naurahdus ja kommentti: ” tuota.. sulla on nää sarjamäärät jo nyt melkein korkeammat kuin osalla pro kisaajista niin jospa keksittäis jotain muuta…?” Juu, mullehan passas! Koko treenisysteemi pistetään uusiks ja päälaelleen. Jei! Pääsen kokeilemaan ihan uutta systeemiä mikä on ollut valkullakin nyt käytössä valmistautuessaan Tampan kisoihin. On kuulemma kova ja rankka treeniä, mut eipä haittaa! Mitä kovempi niin sen parempi mulle. Sitähän ne valkutkin sano, ”et annetaan tytön reenata, kun kerta tykkää reenata..” Ja milläs muulla sitä kehitystä tulis kuin kovalla treenillä? Ei sitten niin millään. Paitsi tietty pitää olla ruokailut kunnossa ja lepo ja lihashuolto ja….

Vähän poikkes taas asiasta. Nii, heinäharava tuli sit hakemaan mut siitä valkuilta ja tuumailtiin et mitähän keksittäis. Heitin pienen idean ilmaan Särkänniemestä. Ja sinnehän sitä sit päädyttiin! Pienten mutkien kautta tosin, kun juttua riitti niin paljon että unohdettiin katsella millä kadulla kävellään 🙂 Sitä sattuu ja tapahtuu ja tulipahan ainakin tehtyä aerobista!

32 egee rannekkeesta, kizing, ja eikun sisään. Ensimmäisenä minnekäs muuallekaan kuin terasille sidukalle ja sille kuuluisalle kahenkympin sämpylälle. Siinä sitä vierähti jo reilu tunti höpötellessä. Miten paljon sitä juttua voikaan riittää saman henkisen ihmisen kanssa! Molemmat purpatti suut vaahdossa 😀

Ekana piti mennä kummitusjunaan, mut oli niin pirun pitkät jonot, et päätettiin katsastaa muu tarjonta ensin. Tarkotuksenahan oli käydä kaikki laitteet läpi, mut vähän toisin kävi 😀 Joillakin kun toi vatta on vähän herkempi kuin toisilla. Taidettiin loppujen lopuks päästä neljään tai viiteen vekottimeen ja kyllähän tuo pyöritti nupissa ite kelläkin.. Lokkikin perkele paskansi päälle! Otettiin sit muutaman pyörityksen jälkeen pikkusen taukoa siihen hommaan ja mentiin onginnan (voitin hienon pallon :D) ja muiden turhuuksien jälkeen katselemaan fisuja akvaarioon. Aika hienoja eväkkäitä oli! Nemokin siellä uiskenteli 🙂 Haluaisin itelleni kans ison akvaarion. Pienikin kyllä kävis.

Ekana tähän pyöritykseen. Joku 10-vuotias likka istu koko myllerryksen ajan naama peruslukemilla. Toiset ei.. Sitten Trombiin, oli aika kamala!

Metkulassa piti vähän pousailla hulvattomien peilien edessä 😀 Peilejä lukuunottamatta oli aika laimee laitos.

Ja sitten akvaarioon kaloja kattelemaan. On ne kyl kivoja ja rauhottavia katsella. Voisin istua tuolla vaikka koko päivän!

Nemon kaveri 🙂 Mikä sen nimi nyt olikaan?

Ja Nemo itse.

Toikin on muuten kala..

Vähän isompi muikku tai joku. Nää oli Suomen järvissä uiskentelevia fisuja. En oo kyl moisiin mötkylöihin törmänny!

Nää oli vissiin jotain ihan perus akvaariofisuja.

Killejä parit kappaleet.

Huh, mikä mötkö!

Tää oli aika hieno viritys.

Ja Mr.Musclekin tuli vastaan. En lähteny haastamaan kädenvääntökisaan. Olisin hävinny varmasti 😀

Vikana Kummitusjunaan. Aika laimeeta..

Niinhän siinä taas kävi, että aika loppu kesken. Onneks huomattiin ajoissa, et mun on pakko lähteä jo viiden junaan ellen halua odotella Pieksänmäellä paria tuntia. Ens kerralla pitää varata koko päivä hurvitteluun niin varmasti saa kahlattua joka hemmetin värkin läpi. Ja koska mun tuurista oli taas kyse niin Pieksämäen vaihto oli tunnin myöhässä. Ihanaa. Onneks sattu yksi tuttu toisen duunipaikan kautta vastaan ja päädyttiin kaljalle (minä sidukalle) Pieksämäen hienoon asemaravintolaan. Siinäpä se aika meni nopsaan höpötellessä, kun tajuttiin että ollaan joskus treenattu karatea samassa tyylisuunnassa ja oltu samoilla leireilläkin 🙂 Kenties tänne Kuopioonkin saadaan perustettua uus treeniporukka ja minäkin voin mennä potkimaan ja hutkimaan kevyen seitsemän vuodet treenitauon jälkeen. Ei oo paikat enää ihan niin notkeet kuin sillon oli.. Ei nouse enää koipi lähellekään päätä, sillon nousi ja vieläpä aika helposti.

Perinteeseen kuuluu, et valkkujen tapaamisen jälkeen on lupa herkutella eli Makuunin Ben&Jerry´s altaan kautta kotio 😀 Junassahan jo vetäsin 30 senttisen Subin patongin.. Isäntä oli vuokrannut Friday 13th leffan uusimman version. Hyi helvetti mikä leffa.. yyyh sitä teurastusta. Näin jälkeen päin aateltuna se taiskin olla aika hyvä leffa! 😀 Pysy ainakin sykkeet korkealla.

Eilen illalla sain kunnon selkähieronnan ja tänään on selkäpuoli ollu aika arkana. Huomiseen postaukseen sit pari selkäkuvaa tiedossa! Aukee muuten aika eri tavalla kun on lavat runnottu kunnolla auki.. Näyttäis muutenkin tulleen vähän kehitystä 😉

Nyt goisaan…zzzzzzzzzz….

Ompahan ollut pari mielenkiintoista päivää tässä.. Toissa yönä sain nukuttua ruhtinaalliset 3 tuntia! Voi pojat miten semmonen ylenpalttinen unimäärä virkistääkin.. NOT! Sain siis unta joskus vaille 12 ja heräsin 03.05. Olo oli vähän, et WTF!? Väsytti aivan törkeesti, mut Nukku-Matti oli täysin hyljännyt mut. Toinen osapuoli kyllä kuorsas vieressä niin tyytyväisenä että. Teki mieli potkasta sitä. Eihän siinä, aamulla töihin seiskaks, ihan omissa maailmoissa olin koko päivän. Unohtelin asioita, puhuin mitä sylki suuhun toi ja kahvitauolla sekoittelin tyytyväisenä teepussia jääkylmään veteen. Varmaan tuli juotuakin se litku, en muista.. Sori vaan kaikki asiakkaat, jotka satuitte mun hoiviin eilen, saatoin antaa vähän vääriä ohjeita 😀

Duunipäivän jälkeen fiksuna tyttönä vielä salille jalkareenin kimppuun! Miten olis ollu ylimääränen lepopäivä? Ehei, mitä ne semmoset on!? Kun oli kerta salikamppeet mukana (en ees ymmärrä miks otin ne aamulla mukaan..) niin salillehan se on sillon mentävä, vaikka jalat on ihan spagettia ja pää täynnä höttöä. Jotain sain kuitenkin äherrettyä.. ja hienon videonkin otin. Tai siis mä en ottanu, mut sain yhden kiltin pojan kameran taakse. Kiitos vaan siitä!

Treenin alkuun ne normi hölköttelyt matolla ja kevyet venyt. Sain tosin jo viiden minsan hölköttelystä vasemman kantapään kipeeks. Vissiin ossaan juostakin ja silleen. Maratonille vaan niin hyvä tulee.

1. Reidenojennus
16*40kg
15*35kg
14*30kg
15*25kg
Palautukset 60 sekkaa. Ja tää olikin sit ainoa liike, jossa jaksoin ja viitsin tehdä sarjat kunnolla eli failureen saakka ja noudattaen palautusaikoja. Muut liikkeet meni vähän sinne päin.. Mitäpä muuta olis voinu odottaa?

2. Kyykky tangolla
15, 10*60kg Alla oleva video ekasta sarjasta. Eiks ookkin söpis? Pusikätit ja kaikki taustalla.
15, 12*50kg
Enkä todellakaan tehnyt yhtäkään sarjoista loppuun asti saati noudattanu minkään sortin palautusaikoja. Tein aina uuden setin, kun hengitys oli tasaantunu eli äböyt 5 minsan päästä.. Viimesen sarjan tein tooosi hitaasti ja sainkin sen ottamaan paremmin etureisiin kuin muut sarjat. Hyvähän se on vikassa sarjassa keksiä se paras tekniikka..

3. Prässi
15, 13, 12, 12*130kg Kunhan pumputtelin kelkkaa ees taas. Kai se tuntu ihan hyvin. Ainakin tänään on ollut koivet kippeet.

4. Pohkeet seisten
5*20*BW
En millään olis jaksanu tehdä enää mitään pohkeita niin tein ne vähän ”helpommalla” tavalla. Jaksoin jopa noudattaa 30 sekan palautusaikoja. Vaikka en olevinaan tehnyt näitä kovin kovaa niin olihan noi minipohkeetkin tänään kipiät. Ehkä ei aina tartte ottaa niin tosissaan???? Juu, ei tartte.

En ees jaksanu salin jälkeen tehdä mitään ruokaa niin söin mitä jääkaapista löyty eli pari päivää vanhoja pinaattilettuja (hirveen makusia kaupan lättyjä) ja jauhelihaa. Melko gourmeeta. Siihen päälle vajaan tunnin päikkärit sohvalla. Sit heräsinkin, et käyn suihkussa, syön iltapalan ja painun yöunille. Jälkimmäinen ei vaan oikein onnistunut, vaikka oli ultimaalisen väsynyt. Pyörin ja hyörin sängyssä vaikka kuinka kauan ennen kuin sain unen päästä kiinni. Tänä aamuna olinkin sit suht virkee eli kait mä sain sit ihan hyvät unet loppujen lopuks. Heräsin tosin pari kertaa yön aikana kissojen raviin. Melkoset rallit oli taas käynnissä.

Tänään sit suoraan töistä poliisilaitoksen kautta (hain uuden passin) salille takajalkojen kimppuun. Kiinnosti kuin kilo paskaa treenata takareisiä. Vihaan niiden reenaamista yli kaiken. Melkein enemmän kuin pohje- ja vattareenejä. Ei, kyllä mä vihaan enemmän takajalkojen jumppaa. Ei olis muutenkaan jaksanu ollenkaan tätä touhua. Oliskohan aika vähän keventää? Uniongelmia, ruokahaluttomuutta, treenit ei maistu, mistähän johtuis? Haloo Jonna, kevyt viikko!!! Joo, nyt keventelen pari päivää ja elokuun alussa tulee semmoset viis päivää taukoa. Ihan hyvä. Tuleepa sekavaa tekstiä. Itse reeniin siis.

Koska olin edelleen laiskalla tuulella niin piti keksiä jokin keino selviytyä treenistä äärimmäisen nopsaan –> giantsettiä! Eli valitsin neljä liikettä, jotka teen putkeen ja sit kahden minsan tauko ja sama paska uudestaan läpi kolme kertaa.

1a. Takareidet istuen
12, 9, 8*40kg

1b. Suorinjaloin mave smith
12, 10, 9*70kg

1c. Takareiskat maaten
12, 9, 7*30kg

1d. Prässi takareisille
17, 15, 14*200kg
Ja that´s it. Otti hyvin takajalkoihin, mut kävi vähän alaselkäänkin 🙁

2. Takareidet maaten
25kg –> 20kg –> 15kg x 2
En laskanu toistoja, pistelin vaan menemään. Aika pumpissa oli takajalat näiden jälkeen 😀

3a. Pohkeet hack
10, 9*70kg

3b. Pohkeet istuen
10, 8*20kg

3c. Pohkeet ysikympin kulmassa
8*25kg
7*20kg

Ja loppuun mahoja vissiin viis sarjaa. Tein lähinnä pelkkiä alamahoja ensin roikkuen ja sit penkiltä nostelemalla koipia.

Ja sit helevetin nopeesti kotio. En taaskaan jaksanu tehdä ruokaa, joten ei muuta kuin puuroa nassuun. Huomenna sinne valmentajalle näytille. Oon saanu kivat nesteet haalittua tässä parin päivän aikana eli iloisin mielin voin mennä keikistelemään puoli nakuna valkkujen eteen. Nais.. Päätin pitää huomenna välipäivän eli käyn tosiaan vaan kääntymässä Tampereella ja hyppään sit heti takasi junaan kohti Kuopiota. Sunnuntaina olkapääreeni ja ma taas lepo kenties.

Jotta olo olis vielä vähän surkeempi niin harjottelin äsken poseja peilin edessä. Noi mun olkapäät on ihan susipaskat eikä ne tunnu kehittyvän vaikka tekisin niille mitä. Mokomat kiittämättömät paskiaiset. Oon uhrannu niihin tuhottoman määrän treenitunteja, voimaa ja hikeä. Missä kiitos?!? Täh??? Ei sitten niin missään..Taidan lopettaa olkapäätreenit kokonaan.

Pitäis lähtee kauppaan, mut en jaksa. Taidan vetää vaan itteni levyks tuohon sohvalle loppu illaks..

Tulipas negatiivista tilitystä, pahoitteluni tästä. Aina ei voi elämä olla ihanaa ja vaaleanpunaista hattaraa. Ehkä sit ens viikolla taas. Sopii muuten toi kuva tähän mun fiilikseen kuin nenä päähän 😀