..selkä sattuu, tissit ja haba sattuu! Joka paikka järkyttävän kipeenä. Mitenkähän päin tässä olis? Venyttelykin jää vähän vähemmälle, kun ei noita yksinkertaisesti voi venyttää mihinkään suuntaan! Illalla pyörittelin käsi ees taas, sivuille ja joka ilman suuntaan, samoin selkää ja jalkoja. Pikkusen vetreämmäks sain jo paikkoja, mut tänä aamuna sängystä nous jäykkääkin jäykempi tyttö. Ei ihan kroppa palaudu niin kuin ennen..

Heräsin 03.30. WTF!? Sitä ennen olin heräillyt jo kolme tai neljä kertaa. Nyt väsyttää. Mieli yhtä matalalla kuin hiilaritkin. Oli ihan odotettavissa. En jaksais tehdä mitään. Onneks on välipäivä salilta ja saa vaan olla. Tiedossa lihojen paistoa ja ihan vaan olemista ja köllötystä. Jos sais vaikka etsittyä muutaman uuden hyvän biisin salisoittimille. Ehdotuksia kenelläkään?

Kroppa näyttää irrottaneen muutaman gramman ainakin nesteitä. Onhan se ihan mukavan näköstä kun treenatessa suonet kiipii ranteista käsiä pitkin olkapäihin asti. Mut se ei riitä, et näyttää hyvältä salilla tietyssä valossa. Väkisinkin sitä miettii, et miks kroppa päätti kolme viikkoa sitten et nyt ei enää edetäkään entiseen malliin. Siihen asti näytti varsin lupaavalta. Välillä on oma usko aika vahvasti koetuksella, mut pitää muistaa ajankohta millon usko alkaa loppua ja negatiiviset ajatukset hiipiä mieleen. Mulla nimittäin hiilareiden väheneminen saa mielen mylläämään. Innolla odotan loppu viikkoa ja varsinkin ensi viikkoa, jos tänä viikonloppuna jätetään tankkauskin väliin. Ei auta kuin kääntää aivot off-asentoon ja pyllertää vaan eteen päin.

Eilen ja tänään on ollut tosi huono olo. Siis fyysisesti. Normaalisti tällainen olotila on tarkottanut painon tippumista, mut ei ainakaan vielä vaaka näyttänyt normaalista poikkeavia lukemia. Samoissa luvuissa ollaan ja pysytään missä ollaan jo viimeiset kolme viikkoa kituuteltu. Tiedän tekeväni aivan yhtä paljon töitä dieetin ja kuntoni eteen, mut mistä se johtuu että toiset kiristyy hyvää tahtia ja toiset ei? Jokaisen kroppahan on erilainen ja jokaiselle täytyy löytyy se oikea systeemi. Ehkä mulle ei vielä sitä ole löydetty. Ehkä sitä ei löydetäkään tällä dieetillä. Ehkä sen löytyminen vie vuosia.. Mistä sitä koskaan tietää. Ootan dieetin loppumista varsin innolla, koska sitten pääsen testaamaan miten kroppa reagoi rasvojen nostoon, hiilarien maltilliseen nostoon. Mitä tapahtuu, kun jatkan panostamista hyviin ruoka-aineisiin ja jätän herkuttelut ja muun shitin vähemmälle? Aion tutustua enemmän mm. biosignatureen ja antaa sille mahdollisuuden. Ehkä apu löytyy sieltä?

Siihen asti mennään näillä systeemeillä, jutellaan kropalle mukavia, treenataan täysillä, syödään ohjeiden mukaan ja katsotaan mihin se vie 🙂 Motivaation, tiedon ja uusien ideoiden hakemiseksi oon alkanut kahlaamaan läpi Kaisan blogia Fastilla. Heti alkuun esim. tämä postaus kolahti. Tällä hetkellä syyllistyn aivan liian usein vaakalukemien kyttäykseen ja mielialatkin menee sen mukaan onko paino tippunut vai ei. No, dieetillä painoa on vähän pakko seurata, mutta sen ulkopuolelle vaakalukema tuskin on kovin tärkeä juttu. Enemmän pitäisi panostaa hyvään oloon ja mennä sen mukaan, etsiä itselleen oikeanlaisia ruoka-aineita, sopivia urheilulajeja ja tapoja reuntoutua, olla rakastamien ihmisten kanssa jne jne. Itsekin tiedän, että kunto on mennyt koko ajan eteen päin vaikkei vaakalukema olekaan laskenut. Mistä siis ajoittainen masentelu ja alakulo? Dieetin pitäis olla mukavaa aikaa ja siitä tulisi nauttia täysillä! On tässä Jonnalla vielä paljon opeteltavaa 😀 Mä kun olen vielä tämmönen hetimullekaikkinyt-tyyppi niin se tuo oman haastavuutensa kaikkeen mun tekemiseen…

Milläs siis saataisi tästäkin päivästä entistäkin parempi? Rentoutumalla, tekemällä asioita joista salin ulkopuolella nautin (kirjat&leffat) ja tietyissä rajoissa tekemällä jotain hyvää ruokaa illalla. Käytännössä tarkoittaa lihaa+jotain hyviä kasviksia ja niistähän on vara mistä valita!

Töiden jälkeen tunsin kropan olevan jotain vailla. Siis minä osasin kuunnella omaa elimistöäni! Wow… Mitäs se sitten halusi? Muistelen joskus vannoneeni, että vihersmoothieita en enää tunge kurkkuuni, mut senpä vaan tein. Ihan kevyen version vaan tosin: emerald balancea, ruokasoodaa, suolaa. Toi Emerald Balance on muuten hurjan hyvää varsinkin palkkarissa ja maistuu buenolle ihan noin paljaaltaankin. Ajattelin, et se olis semmoista kauheen tunkkaista ja ruohonmakuista mut balance onkin tosi raikasta ja vähän mintun makuista! Maistuu ainakin mulle 🙂

Päivän aikana kuluu muitakin herkkuja. Tai no, jollain muulla saattaa olla vähän erilainen käsitys herkuista.

 Kuvassa emerald balance ja mun tämän hetken suosikkiteet. Aamuisin juon aina tuota violetissa paketissa olevaa hedelmäistä luomuteetä ja saman sarjan vihreää teetä lipitän sit töissä. Rooiboksen chocolate kiss-teetä kävin ostamassa viime viikonloppuna Elämän Langasta kotopuolessa ollessani. Hurrrrrjan hyvää teetä! Ihanan samettinen jälkimaku. Tuota on pakko saada aina iltaisin.

Ja tässä uutuuksista kaikista paras eli Double Pron tuplasuklaa protsku ja siitä tehty vanukas. Täytyy ostaa toinen pussi varastoon, kunhan menen taas Tampereelle vajaan parin viikon päästä. Melkein vois testata vaniljaakin ja pistää sitä vanukkaaseen puolet ja toinen puoli tuota tuplasuklaata. On muuten aika hyvä iltapala: tuplasuklaa vanukasta ja suklaateetä 🙂 Suostuiskohan valmentaja jos ehdottaisin etten söisi päivän aikana mitään muuta kuin tuota vanukasta? Helposti uppois 😀

Maailman mahtavin tunne: koko kroppa kipeänä treenistä. Hullua? Ei minusta. Nyt tiedän, että treeni toimii ja annan ainakin lihaksille kunnolla runtua. Muutama treeni vasta vedettä tyyliin Dorian Yates, mutta rakastan tätä systeemiä jo yli kaiken! Sopii mulle kuin nenä päähän. Muutama liike, pari sarjaa per liike ja kaikki sarjat failureen. Tietää tehneensä 🙂 Salilla ei kulu tuntikausia ja silti on treenin jälkeen kaikkensa antanut olo. Aivan loistavaa!

Motivaatio on pilvissä, vaikka vaa´an mittari hipoo taivaita. Palaa se rasva nesteidenkin alla! Näin täytyy ja on pakko uskoa. Halu päästä kuntoon ja menestyä on kovempi kuin koskaan, mutta riittääkö se? Aina kroppa ja mieli ei toimi samalla aaltopituudella. En tunne oman elimistöni toimintaa vielä kovinkaan hyvin, on se sen verran ihmeellinen laitos. Pikku hiljaa yritämme kuitenkin tulla toimeen toistemme kanssa ja kuunnella toisiamme. Jos dieetti ei tällä kertaa onnistu niin ehkä seuraavalla kerralla olemme jo parempia ystäviä kroppani kanssa ja homma etenee paremmin ja lopputuloskin on änkyräkireä 🙂

Aikaa päättää Lappeenrannan kohtalosta on parisen viikkoa. Katsotaan kuinka velmu elimistöni reagoi uuteen treenisysteemiin (ainakin tänään on huutanut ruokaa ihan huolella..) ja tankkauksen pois jättämiseen. Jos hän on edelleen sitä mieltä, että ei skulaa niin sitten katse kohti SM:iä ja jätetään karsinnat suosiolla välistä.

Mielenkiinnolla odotan mitä tuleman pitää!

Eilen salilla huipputreeni! Leukoja kapealla kahvalla, kulmasoutua tangolla, maastavetoa polvista ja ylätaljaa lapiokahvalla. Negatiivisia, staattisia rutistuksia, rest pauseja.. ja tyttö oli aivan finaalissa! Treenin päälle hikiset poseharjoitukset ja saunan lauteille köllimään.

Ei ole ihan äskettäin ollut kroppa näin hakatun oloinen. Joku voisi haukkua vajaaälyiseksi ja kenties masokistiksikin, kun tällaisesta tykkään, mut… That´s bodybuilding!

Illalla luomupaistijauhelihaa ja wokvihanneksia, can´t wait!