Kesäkurpitsarieskat.
Mun yksi ehdoton suosikki blogimaailmassa on Isyyspakkaus-blogi ja blogin mahtavat reseptit! Kyseisestä blogista löysin tämänkin kesäkurpitsarieskojen ohjeen ja seuraavana täytyy testata kesäkurpitsa-brownieita á la Isyyspakkaus 🙂
Kesäkurpitsarieskat (n. 20 kpl)
- 1 iso kesäkurpitsa (n. 800 g)
- 2 dl piimää (tai kermaviiliä tai maustamatonta jogurttia)
- 1 kananmuna
- 1 1/2 tl suolaa
- 5 dl kaurahiutaleita
- n. 5 – 6 dl vehnäjauhoja
1. Paloittele kesäkurpitsat ja keitä pehmeiksi pienessä määrässä vettä. Muutama sentti vettä kattilan pohjalla riittää.
2. Soseuta kesäkurpitsat keitinliemeen ja anna jäähtyä.
3. Lisää kesäkurpitsasoseeseen piimä/kermaviili/jugga, kananmuna, suola ja kaurahiutaleet. Minä käytin kermaviiliä ja se sopi näihin oikein mainiosti.
4. Lisää vehnäjauhoja vähitellen sen verran, että saat helposti levitettävän ja pehmeän taikinan, mutta älä vaivaa taikinaa. Taikinan tulee rakenteeltaan muistuttaa kaurapuuroa.
5. Nostele taikina pellille pieniksi keoiksi. Rieskat eivät juuri leviä paistettaessa, joten taikinaa saa laittaa ihan reilusti yhteen rieskaan.
6. Ripottele kekojen päälle vehnäjauhoja ja painele ne sormilla rieskoiksi. Pistele rieskoihin reikiä haarukalla.
7. Paista 250 asteessa noin 15 minuuttia, kunnes rieskat ovat paistuneet kullanruskeiksi.
Nauti lämpimänä voin kera! Seuraavana päivänä käytä leivänpaahtimessa, sipaise voita päälle ja nauti yhtä suurella ruokahalulla kuin paistopäivänäkin 🙂
Sadepäivän ravintofilosofiaa.
Heippati! Täällä aletaan olemaan jo elävien kirjoissa ja huomenna olis tarkoitus mennä taas treenaamaan, jei 🙂 Kevyesti täytyy aloitella, koska nämä syksyn flunssat ovat kuulemma olleet aika herkkiä uusiutumaan. Ulkona olen tytön kanssa käynyt ihan normaalisti, mut mitään hengästyttävää en ole harrastanut nyt puoleentoista viikkoon. Osaankohan mä enää edes treenata 😀
Toissa päivänä soittelin ystäväni Annan kanssa ja vaihdettiin kuulumisia myös treeni- ja ravintojuttujen osalta. Anna kyseli miten mun paleokokeilu on mennyt ja kaikkihan tietää ettei se mennyt ihan niin kuin strömsössä vaikka kuinka olisin sen halunnutkin sujuvan. Annan kanssa pohdittiin, et miks pitäis yrittää lokeroitua johonkin tiettyyn ruokajuttuun, eikö olis parempi kehittää ihan oma systeemi joka tuntuu itsestä parhaalta? Siitä se ajatus sit lähti itämään tämänkin postauksen osalta 🙂
Mä koin jotenkin epäonnistuvani, kun paleo ei toiminutkaan mulla niin kuin odotin. Toki sen terveysvaikutukset oli ihan selkeet, mutta ei mun iho ole esim. huonontunut yhtään sen jälkeen kun aloin taas syömään viljoja eikä vatsaan ole sattunut kertaakaan eikä pahempia turvotuksiakaan ole ollut. Jostain syystä oon aina yrittänyt sovittaa itseni johonkin muottiin enkä ole uskaltanut lähteä hakemaan omaa suuntaa ravinto- ja treeniasioissa. Bodausaikoina piti syödä ”bodarityyliin” tietyt ruoka-aineet tiettyyn vuorokauden aikaan ja kaikki makrot laskettiin tarkasti. Silloin kyllä lihoin ja paisuinkin todella helposti. Nyt kun hyppäsin bodauskelkasta pois ja vaihdoin crossfitiin niin yritin mahduttaa itseni paleomuottiin, koska kaikki crossfittaajathan noudattaa paleo ruokavaliota! Miks mä en sit pystynyt? Miks mun kroppa taisteli vastaan vaikka annoin sille mitä ravintorikkainta ruokaa ja jätin viljat ja sokerit kokonaan pois? En tosiaan tiedä. Olo oli kuin milläkin luuserilla kun kroppa ei totellut vaikka kuinka olisin halunnut. Mikä crossfittaaja se sellainen muka on joka ei paleoo noudata? Näin mä ajattelin.
Noh. Sit kroppa alkoi ilmoittaa tyhjyydestä ja jonkinlaisesta energiavajeesta vaikka kuinka vetelin evästä kaksin käsin nassuun. Treenitehot laski ja olo oli surkea, väsynyt ja nälkäinen. Päätin nakata koko paleo ”lokeroinnin” nurkkaan ja alkaa syömään just sitä mitä mieli tekee. Lisäsin siis viljat takaisin ruokavalioon ja maitotuotteitakin aloin syömään enemmän. Myös sokeria vilahti takaisin mun lautaselle viikonloppuisin. Energiat palautui ihan muutamassa päivässä entiselleen eikä kroppa tuntunut tykkäävän yhtään kyttyrää viljoista, maitotuotteista saati herkuista.
Nyt luulen löytäneeni kultaisen keskitien ja sen ”oman jutun” ravinnon osalta. Viikolla syön siististi ja monipuolisesti ja viikonloppuna on lupa herkutella. Syön sellaisia ruoka-aineita mitä mieli tekee ja näiden vuosien aikana on takaraivoonkin iskostunut aika hyvin luettelo hyvistä ja huonoista ruoka-aineista. Ihmeellistä kyllä, mun ei edes tee viikolla mieli mitään herkkuja. Olen kuitenkin päättänyt, että jos jotain herkkuja tahdon viikolla syödä niin ne teen paleomalliin eli ilman sokeria. Kuten oottekin varmaan jo huomanneet niin olen taas alkanut leipomaan niitä sokerisiakin herkkuja eli tulevaisuudessa blogista löytyy jokaisella vähän jotakin: ihan normaalia kotiruokaa, paleoruokaa, kunnon herkkuleipomuksia sekä paleoleipomuksia 🙂
Ehkä mä en enää iske päätäni seinään yrittämällä sovittautua johonkin tiettyyn muottiin vaan meen ja rakennan ihan omia polkujani. Kaikista parasta tässä on kuitenkin se, että voin taas ihan vapaasti toteuttaa itseäni keittiön puolella, koska rakastan yli kaiken leipomista ja ruuanlaittoa! Eriasian onkin sit se minne kaikki mun tekeleet tungetaan…
Tänä viikonloppuna oon syönyt ihan kaikkea mitä mieli on tehnyt! Kroppa on suorastaan vaatinut energiaa ja sitä se on kyllä saanutkin. Tässä parin päivän aikana on mun napaan uponnut toscakakkua, pizzaa, cittarin tuoreita ja täytettyjä patonkeja, karkkia, suklaata, jädeä ja ihan normiaruokaakin. Mikä hauskinta niin paino ei ole inahtanut mihinkään suuntaan. Oli vissiin flunssan jäljiltä vähän tyhjä kroppa!
Olettekos te herkutelleet viikonloppuna?
Huuto.netiin lisäsin pari päivää sitten versa grippsit huudettavaksi ja lähipäivinä yritän saada ainakin yhden treenivaatepaketin sinne huudettavaksi. On taas vähän kertynyt noita treenivaatteita kaappiin… Huutamaan pääset tästä.
Eilen ostin iltalehden mukana tulevan Ilonan ja siinä on mielettömästä hyviä sisustusideoita! Mä suorastaan pursuan uusia ideoita meidän kotiin. Mutta miten saada mies vaihtamaan mun kans olohuoneen kalusteiden järjestystä?