Olen toiminut buzzadorina jo vuosikausia ja päässyt mukaan todella mielenkiintoisiin kampanjoihin (alhaalla lisää miten pääset mukaan!). Oon päässyt testaamaan mm. Viledan siivousliinoja, Doven hoitoaineita, Muksu-puuroja, Veetin vahauskonetta, lasten satukirjastoa – vaikka mitä! Enemmän kampanjoista saat tietoa sivupalkissa olevan buzzador-tagin alta 🙂

Tällä kertaa pääsin testailemaan Watson-palvelua. Watsonin kautta voi katsoa televisio-ohjelmia, maksullisia kanavia sekä Makuunin leffoja tabletilta, tietokoneelta, älypuhelimelta tai tv:stä. Ohjelmat voi katsoa joko livenä tai tallentaa ne ja katsoa jälkikäteen. Makuunin elokuviakin on melko kattava valikoima! Watsonin valikoimaan pääset tutustumaan tästä. 

Watson toimii kodin WLAN-verkossa eri päälaitteilla. Voit aloittaa leffan katselun vaikka tietokoneelta ja jatkaa tabletilla tai älypuhelimella. Leffan katsomiseen on aikaa yksi vuorokausi sen vuokraamisesta. Halutessasi pystyt käyttämään Watsonia myös television kautta, jolloin saat kotiisi tv-tikun (hinta tällä hetkellä 99e) etkä tarvitse enää erillistä digiboksia. Mobiililaitteissa Watson toimii iOS- ja Android-käyttöliittymissä ja sinun tarvitsee vain ladata Watson-palvelu Google Playn tai App Storen kautta.

Itse testasin Watsonia läppärillä, tabletilla sekä kännykällä. Kaikilla se toimi valittamatta alun pienten hankaluuksien jälkeen. En alussa tajunnut ladata Google Playsta Watson-palvelua ja ihmettelin kun ohjelmat eivät näkyneet Watsonin sivun kautta. Sit tajusin lukea käyttöohjeet 😀 Leffan tilaaminen Makuunista sujui ongelmitta ja vietin yhden flunssapäivän leffaa tabletilta katsoen. Tablettina mulla on Samsung Galaxy Note 10.1 2014 Edition (valkoisena tosin, *tabletti saatu Saunalahdelta blogiyhteistyön merkeissä) ja ainakin sillä oli tosi hyvä katsella leffaa! Myös ohjelmien tallentaminen ja katsominen on mun laitteilla toiminut hyvin.

Ajattelin, että Watson-palvelu olis varsin kätevä varsinkin kesällä mökkireissuilla, mutta sitten lueskelin palvelun tietoja paremmin ja sieltä ilmeni että ohjelmia voi kyllä tallentaa nettitikun avulla, mutta ohjelmien katsominen sekä leffojen tilaaminen onnistuu vain kiinteässä kotiverkossa. Mökillä käytetään mobiililaajakaistaa, joten palvelusta ei siellä olisi mitään hyötyä. Paikoissa, joissa on vapaa kiinteän verkon käyttö (kuten junassa ja hotelleissa) Watson toimii varmasti mainiosti. Watson sopii mielestäni sellaisille, jotka katsovat paljon leffoja, jolloin kuukausimaksun (9,90e) voisi vielä maksaakin. Varsinkin jos lähellä ei ole mitään leffavuokraamoa. Watsonilla korvaa kätevästi myös digiboksin jos haluaa katsoa ohjelmia muttei hommata televisiota ja digiboksia. Summa summarum: meillä on kotona jo digiboksi eikä leffojakaan juuri ehditä katsomaan, joten en maksaisi Watsonista 9,90e/kk. Leffan vuokraaminen netin kautta olisi ihanteellista lapsiperheelle, koska silloin leffan voisi vuokrata milloin vain sille sopiva aika sattuisi. Tällä meidän leffankatselu tahdilla en kuitenkaan tuota summaa ole valmis kuukausittain pulittamaan.

Onko joku teistä testannut Watsonia tai tilannut sen itselleen? Mitä mielipiteitä palvelu on herättänyt?

Buzzadorina pääsen aika ajoin mukaan mielenkiintoisiin ja hauskoihin kampanjoihin, joissa saan ilmaiseksi tuotteita testattavaksi ja ystäville jaettavaksi. Tuotteista annetaan oma rehellinen mielipide ja kerrotaan se myös eteen päin. Kampanjan lopuksi omista kokemuksista ja mielipiteistä kootaan raportti Buzzadoriin, jota kautta kampanjan tilaaja saa totuuden mukaista tietoa kuluttajien mielipiteestä ja kiinnostuksesta kyseistä tuotetta kohtaan. Buzzadorissa kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen eikä mihinkään kampanjaan ole pakko lähteä mukaan jos ei halua. Jos olet kiinnostunut testaamaan uusia tuotteita, rekisteröitymään pääset täältä (laita suosittelijaksi minut eli Mandi1983) 

Muutama lukija on kysellyt kuinka meillä on yhdistetty lapsen hoito sekä treenaaminen. Eräs ystäväni taas kysyi kuinka treenaaminen on vaikuttanut meidän parisuhteeseen. Nämä on varmasti asioita, joita jokainen perheellinen joutuu käymään läpi jossakin vaiheessa. Miten saada parisuhde toimimaan, viettää aikaa lapsen kanssa ja treenata siinä samalla säännöllisesti?

Ennen lapsen syntymää treenattiin miehen kanssa aina yhdessä. Vain harvoin mentiin salille eri aikaan. Saatettiin toki tehdä ihan eri treenit, mut autettiin toisiamme jos toinen vain apua tarvitsi. Kaikki tämähän muuttui kun lapsi syntyi… Alkuun musta oli ihan kauheaa alkaa treenaamaan yksin. Olin ihan hukassa enkä saanut itsestäni oikein mitään irti. Pikku hiljaa totuin yksin jumppailuihin ja aloin jopa tykätäkin siitä 🙂

Mökillä kävelyllä.

Maailman hienoin perhepotretti 😀

Meillä on siitä hyvä tilanne, että molemmat treenaa niin kumpikin tietää että toinen tarvitsee sen oman hetkensä salilla ja hyvä niin. Luulen, että olisi aika paljon vaikeampaa ymmärtää puolison intohimoa treenaamista kohtaan jos itsellä ei olisi urheiluun minkäänlaista mielenkiintoa. Mä olen sitä mieltä että parisuhteessa kummallakin täytyy olla riittävästi omaa aikaa ja oikeus tehdä myös niitä itselleen tärkeitä asioita. Äityislomalla ollessani minä vietin päivät tytön kanssa kotona ja lähdin treenaamaan heti kun mies tuli kotiin. Vastaavasti kun minä tulin salilta kotiin niin mies lähti omiin treeneihinsä. Näin kumpikin sai treenata juuri sen verran kun tahtoi. Joskus viikonloppuisin anoppi katsoi tyttöä sen aikaa että käytiin miehen kanssa yhdessä treenaamassa. Se se vasta luksusta olikin! Oikeastaan sama ralli meillä jatkuu edelleenkin. Minä teen töissä vielä lyhennettyä päivää ja haen tytön aina päiväkodista. Treenit hoidetaan samalla kaavalla kuin ennenkin, pienenä poikkeuksena tietenkin se että minulla on laji vaihtunut ja treenaan eri paikassa kuin ennen 🙂 Sellaisina päivinä kun toisella on välipäivä omista treeneistään niin toinen voi jumpata pitkän kaavan mukaan eli kotiin ei ole kiirettä.

Kotona kokkaillaan yhdessä.

Meillä ei ole oikeastaan koskaan ollut riitää treenaamisesta tai toisen ajankäytöstä. Ollaan molemmat miehen kanssa melkoisia kotikissoja ja tykätään kokkailla ja puuhailla yhdessä tytön kanssa perheenä. Ainoa muutos mikä lapsen tulon myötä on tapahtunut on se että aikaa mihinkään muuhun ylimääräiseen ei jää. Arki pyörii tiiviisti töiden, treenaamisen ja tytön kanssa puuhastelun ympärillä. Tahdon viettää kaiken mahdollisen ajan tytön kanssa ja sen takia valitettavasti jätän usein kaikki viikonloppumenot väliin vaikka joskus olisikin kiva jossain käydä 🙂 Koen että tyttö on pieni vain vähän aikaa ja aika on kovin katoavaista!

Viime viikonloppuna tehtiin yhdessä tomaatti-basilikapastaa.

Itsekin kauhistelin raskaana ollessani että mitähän treenaamisestakin tulee, kun lapsi on syntynyt. Totta kai alussa kaikki oli niin uutta ja ihmeellistä ja sitä eli jossain ihme horroksessa ettei treenaaminen edes ollut kovin tärkeää. Pääsin kuitenkin aika hyvin treeneihin kiinni varsin nopeasti ja jumppasin jonkun verran kotonakin. Äitiys on opettanut mulle huimasti kärsivällisyyttä ja nykyään otan asiat paljon rennommin kuin ennen. Ei se ole maailman loppu jos asiat ei suju niin kuin on suunnitellut (lapsiperheissä harvoin sujuu :D) tai jos joutuu jättämään jonkun treenin väliin. Ei se ole maailman loppu jos yön valvottuasi sairaan lapsen kanssa sorrut syömään jotain muuta kuin mitä olit suunnitellut. Ei elämä siihen lopu! Tärkeintä on elää sitä elämää tässä ja nyt sellaisten ihmisten kanssa, joita rakastat. Kaikki muu on toisarvoista.

Kauhan varressa mies <3

Äitiys on kyllä tuonut mulle aika paljon rentoutta enkä ota asioita tosiaankaan liian vakavasti. Joskus jos erehdyn ottamaan niin mies kyllä palauttaa maan pinnalle 🙂 Vaikka meillä sujuu lapsiperhearki hyvin ja se vietetään tytön ehdoilla niin läsnä on aina kaksi ikävää tunnetilaa: menetyksen pelko sekä syyllisyys. Menetyksen pelko kasvaa mittaamattomiin lukemiin siinä vaiheessa kun lapsi syntyy. Mä olin öisin ihan neuroottinen ja heräsin varmaan kymmenen kertaa tarkistamaan hengittääkö tyttö varmasti. Nykyään en ihan yhtä kaheli ole, mutta aina vessaan noustessani käyn tarkistamassa on kaikki ok. Syyllisyys taas on varmasti jokaisen vanhemman tunnetila ainakin aika ajoin. Mä olen pikku hiljaa päässyt siitä eroon enkä pode enää niin paljon syyllisyyttä esim. mun treenihetkistä kuin ennen. Tiedän että tyttö on hyvässä huomassa isänsä kanssa ja viihtyy isin kanssa leikkien erinomaisesti. Melkoinen isin tyttö <3 Joskus se syyllisyys kuitenkin puskee niin pahasti esille syystä tai toisesta että jätän usein omat treenin väliin ja vietän senkin ajan tytön kanssa. Mahdanko olla yksin näiden ajatusteni kanssa?

Äitinä mulle on todella tärkeää pitää huolta niin omasta kuin perheeni terveydestä liikkumalla riittävästi sekä syömällä terveellisesti. Kotona tehdään hyvää ja ravitsevaa kotiruokaa ja syödään paljon vihanneksia, hedelmiä sekä marjoja. Herkutellakin saa, mutta vain viikonloppuisin 🙂 Oman liikkumiseni ohella pidän huolen, että tyttökin liikkuu riittävästi ja yritämmekin vanhempana ohjata häntä urheilun pariin. Viime maanantaina käytiin taas pitkästä aikaa tytön kansa uimahallissa polskuttamassa ja yritän ottaa uimisen nyt useammin ohjelmaan, tyttö kun tuntuu siitä kovasti nauttivan! Uskokaa tai älkää, mutta minäkin oon huomannut että on olemasa muitakin urheilumuotoja kuin salitreeni ja crossfit 😀

Yksinkertaista ja herkullista 🙂

Elämä on tällä suunnalla alkanut käydä sitä helpommaksi mitä isommaksi tyttö kasvaa. Nyt on saatu heittää jo kylppärin vaipanvaihtoalustakin menemään, koska tyttö tekee tarpeensa hienosti pottaan. Hän syö täysin itsenäisesti ja osaa kertoa jos jokin on hätänä tai jos hän haluaa jotakin. Tytön kanssa on nykyään myös hauskaa puuhastella, koska hänet pystyy ottamaan osalliseksi oikeastaan melkein mihin tahansa. Treeneihin en häntä kuitenkaan vieläkään mukaan ottaisi eikä pienen lapsen paikka missään treenisalilla olekaan. Tänään on muuten mun vuoro taas joustaa. Olen töissä vähän pidempään ja loppuillan vietän tytön kanssa kotona että mies saa käydä rauhassa salilla ja sen jälkeen tsiigailla jääkiekkoa töllöstä. Huomenna takaisin treenien pariin!

Miten teillä arki, perhe ja treenaaminen sovitetaan yhteen? Onko lapsen syntymä muuttanut jotain ja jos on niin mitä?

Oikein ihanaa Ystävänpäivää teille kaikille murulaisille <3

Ps. Pastakastikkeeseen tuli vain tomaattimurska, paseerattua tomaattia, mausteita, sipulia & valkosipulia sekä tuoretta basilikaa. Pastan päälle reilusti parmesaanijuustoa. Oih!