Mä käyn edelleen aivan liian monta kertaa viikossa kaupassa, vaikka kuinka yritän panostaa vain yhteen isompaan kauppareissuun + yhteen pienempään. Usein käy kuitenkin niin, että keskellä päivää saan jonkun ruokaidiksen, joka on aivan pakko toteuttaa jo samana päivänä. Harvoin onnistun ostamaan vain ja ainoastaan suunnittelemani aterian raaka-aineet. Aina ostoskorista löytyy jotain muutakin! Nälkäisenä en sentään kovin usein enää ruokakauppaan mene, paitsi tänään 😀 Olin onneksi suunitellut valmiiksi mitä ruokaani varten tarvitsen ja ostin tasan ne. No, okei, pakko oli ostaa myös alennusjauhelihoja ja tytölle yksi riisifrutti. Ja uusi Kotivinkki. Eli munille meni. Ja kauppalaskukin oli melkein 30e vaikken ostanut kovinkaan paljon ruokaa.

Tämmöset ostokset.

Mä olen aina kärsinyt järkyttävästä annoskateudesta. Valitsen ravintolassa listalta just sen mitä tekee mieli, mutta kun saan ruuan eteeni niin miehen annos näyttääkin paljon paremmalta. Sama homma jos tilataan vaikka kotiin pizza. Aina miehen pizza on paremman näköinen, vaikka se sisältäisi asioita joista en todellakaan tykkää, kuten katkarapuja. Tän takia tykkään tehdä pizzat ja ruuat pääasiassa kotona niin syödään ainakin kaikki samaa sapuskaa eikä mun tartte olla kateudesta vihreä ja itkeä omaa surkeaa annostani 😀

Anopin tekemä siskonmakkarakeitto ja näkkäriä Hollantilaisella Maasdam-juustolla, nam!

Maailman paras brownie Turkissa Gümbetissa ravintola Diver´sissa.

Turkissakin miehen ruoka näytti paremmalta!

Musta on aina hauskaa katsella ruokakaupoissa mitä toiset ihmiset ostavat. Kuvittelen mielessäni mitä he aikovat aineksista valmistaa ja ketä muita ruokapöydän ääressä voisi olla. Viime viikolla katselin lähikaupassa haikeana erään vanhan mummon ostoksia: vaaleaa leipää, metukkaa, ranskalaisia, vihanneksia, pari possumunkkia, jauhelihaa ja perunoita. Miksi muiden ruokaostoksetkin on alkaneet näyttää paremmilta kuin omat!? Mietin miten ihanaa olis jos vois ihan viikollakin syödä yhtä huolettomasti kuin moni muu. Kaikkien näiden fitnessharrastusvuosien myötä mun päähän on juurtunut ajatus, että viikolla syödään tietyllä tavalla ja vasta viikonloppuna voi herkutella. Se on joskus vähän rasittavaa. Vaikka omasta mielestäni syön aika rennosti niin kyllä tuolla päänupissa aika ajoin asustaa varsinainen natsi! Toki se on hyvä kun syö tarkasti ja hyviä ruoka-aineita, mutta joskus olis mukava höllätäkin ihan kunnolla 🙂 Ehkä sit eläkkeellä. Ja sairastuessa. Kumpaankin on toivon mukaan aika paljon aikaa!

Mutta katsokaas mitä bongasin R-kioskilta!! Tää niin menee testiin ensi viikonloppuna. Cinnamon buns, ei voi olla pahaa 😉

Kärsittekö te annoskateudesta tai ruokaostoskateudesta? Ärsyttävää, eikö?

Ps. Sivupalkkiin on nyt ilmestynyt tuollainen hieno arkisto, josta voi jokaisen kuukauden kohdalta katsella postausten otsikot ja valikoida niistä mieluiset luettavaksi. Mä tykkään!

Palasin eilen takaisin treenien pariin melkein kahden viikon tauon jälkeen. Yllätyin miten hyvin keuhkot kestivät treeniä, normaalisti menee ainakin pari viikkoa palautua flunssasta. Keuhkot kyllä kesti, mutta peukalo ei ja se alkoikin ikävästi kipeytyä heti ensimmäisissä maastavetosarjoissa. Joku ihme siellä vaan kipeyttää sormen mokomaa koko ajan ja nyt saan taas olla todella varovainen sen kanssa. Ääh, ottaa päähän!

Sairastelun jälkeen mulla on aina ensimmäinen viikko treeneissä täyttä pakkopullaa. Ei vois oikeesti paljon vähempää kiinnostaa. Tiedän kuitenkin, että kun sen yhden viikon treenailen ihan rauhassa niin seuraavalla viikolla on taas täysin into päällä. Nyt olin taas tottunut siihen, että töiden jälkeen chillailen vaan kotona lämpimän peiton alla hyvää ruokaa syöden (kivasti näkyy jo vyötäröllä…) ja töllöä katsellen. Ehkä vähän siinä naistenlehtiä lueskelin ja järkkäilin paikkoja. Mukavuuden haluahan se on! Kukapa sitä nyt mieluummin hiki päässä salilla puuskuttaisi kuin vaihtoehtona olis pehmeä sohva ja hyvä ruoka 😀 Tässä iässä vaan alkaa aika nopsaan näkyä kropassa jos sillä ei mitään tee. Minäkin olen sellainen herkkuperse, että jos vain himassa makoilisin duunin jälkeen niin perse olisi kohta kuin seitsemän leivän leivinuuni… No okei, myönnän että treenaaminen on myös äärimmäisen mukavaa touhua kun motivaatio vaan on kunnossa 😉 Onko teillä motivaatio-ongelmia sairastelun jälkeen vai paahdatteko sata lasissa saman tien?

Eilen tehtiin treeneissä maastavetoa ja otin tosi varovasti. Tehtiin 3 x 5 ja kiloja tais olla 65, 75 ja 80. Ihan sopiva alku. Wodissa olis ollut Diane eli maastavetoa ja käsilläseisontapunnerruksia toistoilla 21-15-9. Tuon peukalon mokoman takia kuitenkin modasin vähän wodia ja tein maastavedot kevyesti 55 kilolla ja rengaspunnerruksia. On tänään ollut sellainen fiilis kropassa, että eilen saatoin tehdä jotakin. On nimittäin perse, takareidet, yläselkä ja ojentajat aivan tuhannen kipeinä!

Tilasin vähän aikaa sitten Luontaistukusta meille kasan pähkinöitä, mantelijauhoja ja vähän MSM:ää. Suomen Luontaistukku on suomalainen perheyritys, jonka kantavana ajatuksena on ”suoraan asiakkaalle, ilman välikättä”. Surffasin heti heidän yhteydenottonsa jälkeen nettisivuille ja kiinnostuin tilaamaan tuotteita jo suuren pähkinävalikoiman vuoksi. Meillähän noita pähkinöitä kuluu aika lailla ja Luontaistukussa niitä myydään hieman suuremmissakin säkeissä. Pähkinöiden lisäksi myynnissä on erilaisia luontaisvalmisteita (omega3, d-vitamiini, magnesiumsitraatti….), erilaisia urheiluravinteita, suuperfoodeja sekä luomutuotteita. Miehen kanssa maisteltiin pähkinöitä heti paketin saavuttua ja täytyy sanoa, että luomupähkinät on huomattavasti paremman makuisia kuin normaalit! Oletteko huomanneet?

Suurin osa pähkinöitä tulee kulumaan raakakakkujen tekoon ja mantelijauhoista loihdin viljattomia leivonnaisia tai leipiä. Kiva tietää, että Luontaistukusta mantelijauhoakin saa vähän isommissa säkeissä niin ei tarvitse aina niitä parinsadan gramman paketteja ostella…

Jos luomupähkinät tai muut tuotteet kiinnostavat niin käykää katsastamassa nettikauppa. Koodilla JONNA10 saatte tilauksesta 10% alennuksen 🙂