Fiiliksiä keikkalaisuudesta

Moni on kysellyt mitä fiiliksiä keikkalaisuudesta on herännyt. Onko töitä? Ärsyttääkö, kun työkaverit vaihtuu koko ajan? Onko raskasta raahata työkamoja matkassaan päivästä toiseen? Onko ollut mitään ongelmia? Aloitin keikkalaisen hommat hiihtoloman jälkeen ja tällä hetkellä fiilis vakiotyön lopettamiseen on varsin hyvät ja positiiviset? Toki tässä ei ole aikaakaan mennyt kauhean paljon, mutta olen päässyt jo vähän maistelemaan miltä elämä ”oravanpyörän” ulkopuolella maistuu ja hyvältähän se maistuu!

Olen nyt tehnyt hommia kolmessa eri paikassa ja kuta kuinkin viitenä päivänä viikossa. Yleensä minulla on useampi päivä viikosta vapaata ja niille päiville otan töitä, jos haluan. Tämä on ehkä se kaikista paras asia: olen itse oman arkeni herra ja teen töitä sen verran kuin jaksan ja haluan. Vaikka olenkin tehnyt saman tuntimäärän kuin aiemminkin, on ne tunnit minun itse valitsemiani. Esimerkiksi tällä viikolla minulla olisi ollut kolme vapaapäivää, joista viikonloppu kuluu töissä. Yhdelle vapaapäivälle otin töitä, mutta kaksi muuta pidän vapaata. Tänään oli toinen näistä vapaapäivistä ja olen käyttänyt päivän hoitaen omia ja tytön asioita, laittaen ruokaa ja tehden kotihommia.

Olen jo nyt tavannut uusia mahtavia tyyppejä, joiden kanssa teen mielelläni myös jatkossa töitä! Ehkä verkostoituminen on myös yksi keikkalaisuuden bonuksia. Kontaktien luominen on kullan arvoinen asia, sillä joskus jonkun kontaktin kautta saattaa tulla mieletön työtarjous tai jotain muuta mielenkiintoista! Uusiin ihmisiin tutustuminen on elämän suola, sillä kavereita ja ystäviä ei voi koskaan olla liikaa.

Jos huonoja puolia täytyy etsiä keikkalaisuudesta, niin ehkä ahneus ja työmäärän hallinnassa pitäminen on sellainen. Tässä hommassa tulee helposti ns. vauhtisokeus, kun töitä on tarjolla siellä ja täällä. Jos olisin ihminen, joka elää rahankiilto silmissä, niin polttaisin itseni varmasti hetkessä loppuun. Tiedän onneksi omat rajani ja osaan kieltäytyä, vaikka kuinka olisi kivasti rahaa tulossa. Terveys ja aika perheen kanssa on edelleen minun prioriteetit numero uno, joten uskon tämän asian pysyvän hyvin hallussa. Toki tuleva huhtikuun loma painaa vähän takaraivossa, sillä joudun tietenkin tekemään loma-ajan palkan etukäteen. Toisaalta, voin myös karsia menoja ja olla stressaamatta asiasta 🙂

Onko siellä muita keikkalaisia ruudun toisella puolella?

Edellinen postaus: Harrastus, jota kaipaan eniten

PALASIA ARJESTANI // BLOGIT.FI:SSÄ // BLOGLOVINISSA // INSTAGRAMISSA // YOUTUBESSA // FACEBOOKISSA