Hae
Palasia Arjestani

Mikä merkitsee työssä eniten?

mikä merkitsee työssä eniten

Mikä merkitsee työssä eniten? Oletteko koskaan miettineet asiaa? Entä on arvojärjestys muuttunut vuosien myötä? Kun valmistuin bioanalyytikoksi halusin eniten saada työstä kokemusta. Halusin työskennellä erilaisissa paikoissa, jotta saisin mahdollisimman laajan näkemyksen alasta. Hiljalleen kun kokemus karttui, aloin hahmottaa minkälaista työtä haluan tehdä. Oli kova halu kehittyä ja edetä uralla. Saada isompaa palkkaa ja vastuullisempia tehtäviä.

kantapään kautta

Joitain vuosia sitten havaitsin etten suhtaudu työhöni enää yhtä intohimoisesti kuin ennen. Rahaa metsästin edelleen, sillä halusin säästää mahdollisimman paljon. Samoihin aikoihin alkoi tulla kaikenlaista kremppaa ja terveysongelmaa: olkapääleikkausta, ranneleikkausta, migreeniä, suolisto-ongelmia, uniongelmia jne. Olin usein väsynyt ja kärttyinen, sairastuin helposti. Olin ajoittain alakuloinen eikä urheilukaan maistunut. Näitä huonoja vaiheita tuli ja meni. Pari vuotta sitten huomasin miten väsynyt olen koko ajan. Irtisanouduin ja aloin palautumaan vasta kun jäin keikkalaiseksi ja sain itse päättää tuntimääräni. Tuli korona, joka teki minusta työttömän. Kevät ja kesä 2020 meni työttömänä, mikä ei jälkeenpäin ajateltuna ollut yhtään huono asia.

mikä merkitsee työssä eniten

kiitollinen itselleni

Kun ikää alkaa tulla lisää, prioriteetit muuttuu niin työelämässä kuin henkilökohtaisessa elämässäkin. Toukokuussa jäin pois työstäni, josta sain kohtuullisen hyvää palkkaa (brutto n. 3200e). Syitä irtisanoutumiseen olen avannut enemmän youtuben puolella. Olin alkuun vihainen ja surullinen, ehkä vähän paniikissakin. Pikkuhiljaa aloin ymmärtää, että tämä on todennäköisesti parasta mitä minulle on aikuisiällä tapahtunut. Miksi olen pitänyt niin kauan kiinni työstä, jossa en ole voinut hyvin enää pitkään aikaan? Tottumuksesta ja pelosta uutta kohtaan, todennäköisesti. Olen nukkunut paremmin kuin aikoihin ja unenlaatuni on parantunut järjettömän paljon. En ole enää koko ajan väsynyt ja huonolla tuulella. Tunnen oloni onnelliseksi, levänneeksi ja kiitolliseksi. Olen kiitollinen itselleni, että pidin kiinni omista periaatteistani ja hyppäsin tuntemattomaan. Jos joku tunne on mahtava, niin ylpeys itsestään. Sillä sitä minä tunnen tällä hetkellä koko sydämestäni: ylpeyttä itseäni kohtaan.

mikä merkitsee työssä eniten?

6.7 aloitan uudessa työpaikassa, uudella alalla, arvostetulla työnantajalla. Työ tulee olemaan jotain sellaista mitä en ole koskaan aikaisemmin tehnyt, mutta uskon että se on minun persoonalleni juuri oikeanlaista. Haastavaa ja mielenkiintoista. Motivoivaa ja innostavaa. Palkka tulee olemaan alussa todella paljon huonompi kuin ennen, mutta saan silläkin maksettua kaiken tarpeellisen, kun vaan jatkan budjetointia. Työaika on alkuun 30h/vko ja työ on 100% kauan haaveilemaani etätyötä. Ei kiirettä, ei vitutusta liian vähästä henkilökunnasta, ei vuorotyötä. Kun sain tietää saavani kyseisen työn, mun onnellisuusprosentti nousi tuhannella! Olisi minulla ollut haastattelu myös sote-alan työpaikkaan juhannuksen jälkeen. Ihan ok palkka, pitkä työmatka ja 3-vuorotyö. Ei kauheasti napostellut. Silloin ymmärsin ettei raha enää ole minulle se kaikki kaikessa mitä tulee työtön. Tärkeämpää on onnellisuus, terveys, vapaus ja lisääntynyt vapaa-aika. En olisi ikinä uskonut valitsevani työtä, jossa on huonompi palkka, mutta niin vain kävi. Ja mikä mahtavinta – pääsen haastamaan itseäni ihan uudella tavalla!

Mikä sinulle merkitsee työssä eniten?

Edellinen postaus: Ilon pilkahduksia

PALASIA ARJESTANI // BLOGIT.FI:SSÄ // BLOGLOVINISSA // INSTAGRAMISSA // YOUTUBESSA // FACEBOOKISSA

Ilon pilkahduksia

ilon pilkahduksia

Pieniä ilon pilkahduksia on näkynyt siellä ja täällä, vaikka olenkin uinut aika syvissä ja mustissa vesissä viime aikoina. Olen ollut koko tämän vuoden henkisesti todella uupunut, ja vaikka työttömäksi jääminen suorastaan *itutti, niin on tästä koitunut jotain hyvääkin. Jatkuva painava väsymys on alkanut helpottaa ja välillä on päiviä, jolloin tunnen itseni jopa levänneeksi. Koin tämän saman romahduksen 2020, jonka seurauksena irtisanouduin, niin kuin nytkin.

Olen tehnyt lähtöä sote-alalta viimeiset kaksi vuotta. Pakkorokotuslaki on suoraan sanottuna täysin perseestä ja kohtuuton, mutta ehkä tämä oli samalla itselleni hyvä herätys. Nyt on todella mahdollisuus, ja vähän pakkokin, etsiä elämään jotain muuta. Toisaalta kiinnostaa opiskella jokin uusi ammatti, mutta samalla mietin, että jaksanko sitä ruljanssia todella uudestaan? Moni aikuisiällä uuden ammatin opiskellut on sanonut, että se on ollut elämän paras valinta, mutta minua huolettaa lähinnä oma jaksaminen. Kerroinkin, että hain AW Academyyn it-linjalle. Sieltä tuli tänään hylky. En kuulemma sovi heidän profiiliinsa. Toisaalta toki harmittaa, koska se mahdollisuus vietiin pois, mutta toisaalta taas ei. Jos en olisikaan viihtynyt työssä, olisin joutunut maksamaan koulutuksen hinnan, joka on melkein 19tE. Se on aika paljon rahaa se. Toki mitä kauemmin olisi jaksanut työssä olla sitä pienemmäksi maksettava summa olisi laskenut. No, sitä asiaa ei tarvitse enää miettiä. Se on kuollut ja kuopattu nyt.

Ollaan oltu nyt muutama päivä mökillä ja ilmat on höllineet ihan urakalla. Tiesin, että tällä pääsen oikeasti lepäämään ja irtautumaan omista ajatuksistani. Ilon pilkahduksia olen kokenut riippumatossa pötkötellessäni, tytön temppuilua seuratessani, koiran kanssa riehuessani sekä järveen pulahtaessani. Kaikki ei tunnu enää olevan täyttä kusipaskaa, vaan pientä pierulierua vain 😀 En ymmärrä mikä kauhea kiire ja hätä minulla on löytää elämän uusi suunta juuri nyt. Aikaa on ja rahaa on elämiseen. Eniten varmasti pelottaa se, että jos en löydäkään töitä? Entä jos en pääse mihinkään, vaikka kuinka haluaisin? Vaikka olen oikeasti hyvä työntekijä. Entä jos mun osaaminen ei välity sinne cv:n lukijalle asti ja jään ikuisesti työttömäksi? Tällaisia ajatuksia kun pyörittelee päässään päivät pitkät, ja välillä yötkin, niin ei ihme jos nupissa vähän sumenee. Hei, hain muuten eilen kolmea työpaikkaa. Saa nähdä miten käy!

Youtube-videoitakin on tullut taas tehtyä. Mun kaikki videot löydät täältä. Saapi tilata myös kanavaa, jos haluaa!

Edellinen postaus: Ei ruokavaliota, ei kuntoa

PALASIA ARJESTANI // BLOGIT.FI:SSÄ // BLOGLOVINISSA // INSTAGRAMISSA // YOUTUBESSA // FACEBOOKISSA