Selkätreenit ovat aina olleet mulle hyvin mieleisiä. Selkätreeni on uponnut suht hyvin perille ja voimatasot nousseet tasaisesti. Aina on kuitenkin ollut mielessä, että treenistä puuttuu se viimeinen silaus. Pystyisikö jotain tekemään vielä paremmin? Olkapääleikkauksen jälkeen vasen puoli kropasta laahasi pitkään oikean perässä eikä puoliero ole vieläkään ihan 100%:n. Osa liikkeistä on hankaloitunut ja varsinkin lapojen väliin on ollut todella vaikeaa saada minkäänlaista kontaktia. Vaikken mihinkään kisoihin olekaan menossa, haluan rakentaa symmetrisen kokonaisuuden. Symmetria on tärkeää arkipäiväisen elämänkin vuoksi. Jos kroppa on kovin toispuoleinen, ongelmia ilmenee ennemmin tai myöhemmin kipuina ja väärinä liikeratoina muualla kehossa. Tämän opin kantapään kautta olkapään ollessa sökönä.

Kävin joku aika sitten treenaamassa Takamaan Tomin kanssa olkapäitä ja olen sen jälkeen huomannut selkää kehitystä sekä olkapäiden hermotuksessa että niiden koossa. Epäkkäät eivät enää ole pääosassa, vaan työn tekevät nimenomaan olkapäät. Tämän seurauksena mun niskajumit ovat poistuneet kokonaan eikä jännitysmigreeniäkään ole hetkeen kuulunut. Jotain on siis tehty oikein. Tomia ei turhaan sanota Tuntuma Takamaaksi, sillä hän todella ymmärtää ihmiskehoa ja tietää miten sen saa työskentelemään juuri halutulla tavalla. Tätä pääsin todistamaan viime viikolla, kun Tomi veti mulle salilla selkätreenin. Jo ensimmäisestä lämmittelysarjasta lähtien tunsin varmasti jokaisen selän lihaksen. Eipä ole moista sattunut mun kohdalle koskaan ennen! Tomi katsoi mun liikeradat läpi ja teki niihin pieniä korjauksia.

Mitkä mun mielestä sitten olivat ne tajunnanräjäyttävimmät neuvot?

• oikein tehtynä liike tuntuu selän yläosasta alas asti (siis ihan koko selässä!)
• ajatellaan koko ajan selällä eikä keskitytä vain vetämään tankoa käsillä
• olkapäät kunnolla taakse
• rinta kunnolla auki ja pystyyn
• selkä suorana, ei nojata taaksepäin
• riittävä eteenpäin nojaaminen esim. ylätaljassa. Liikettä ei tehdä heivaamalla kroppaa taaksepäin.
• pienillä tekniikkaviilauksilla saa tuntuman parannettua potenssiin tuhat!
• alkuun pienet painot ja tekniikka haltuun

Pari päivää sitten kävin tekemässä selkätreeniä omin päin ja luulin käyvän niin kuin aina käy: ohjeet ovat unohtuneet eikä treeni tunnu niin hyvin kuin ohjauksessa. Tällä kertaa ei käynytkään niin! Jo heti ekasta sarjasta lähtien koko selän valtasi jäätävä pumppi ja viimeiset sarjat pystyin tekemään enää ihan miniminipainoilla. Ihan mahtava tunne, kun treeni alkaa kulkea ja tuntua kerta kerralta paremmin. Odotan innolla, että päästään Tomin kanssa tekemään yhdessä vielä kädet ja jalat ja sitten onkin koko kroppa hallussa 😉 Mulle vaihtelu treenissä on erittäin tärkeää. En jaksa kovin kauan samaa liikettä tehdä, joten on hyvä että sain muutaman uuden idean liikkeisiin. Ylätaljaa voi varioida vaikka miten monella tavalla ja salilta löytyy selkä laite jos toinenkin!  Mun treeneistä ei ehkä ihan heti ideat lopu jatkossa 😀

Jos sinäkin arvostat hyvää tuntumaa, niin ilouutisia just sulle. Tomi on tehnyt yhdessä CompactFitin kanssa Punttiopiston, josta löytyy yli 5h HD-tason videomateriaalia, lähes 90 liikkeen tekniikat selitettynä kirjallisesti, 83 videota jaoteltuna lihasryhmittäin sekä 4 valmista treeniohjelmaa. Videoilla näkyy juuri näitä liikkeitä ja tekniikoita mitä mekin ollaan treeneissä käyty läpi ja voin kyllä lämpimästi suositella!

Tomin sanoin:

”Tomi Takamaan Punttiopiston tarkoitus on jakaa oppimiani tekniikoita, vinkkejä ja liikkeitä muille, etteivät heidän tarvitse hakata päitäinsä seinään yhtä pitkään kuin minä. Se, että joku ei treenaa ”väärin”, ei tarkoita automaattisesti sitä, etteivätkö treenit voisi mennä vieläkin paremmin perille.

Lihakset oikein löytämällä pystyt välttämään kropan epätasapainoja ja tekemään heikkouksistasi vahvuuksiasi. Lihakset kehittyvät paremmin ja harjoittelusta tulee mielekkäämpää ja tarkoituksenmukaisempaa”. Hintaa Punttiopistolla on nyt 59e (earlybird hinta, norm. 74e.). Tsekkaa Punttiopisto täältä.

Onko sulla tuntuma hukassa selkätreenissä tai jossain muussa treenissä?

Edellinen postaus: Rahaneuvoja opiskelija-Jonnalle

♥ SEURAA MINUA ♥

Palasia arjestani Instagramissa // Youtubessa // Facebookissa.

Snapchat: jonnamusakka

Oi niitä kultaisia opiskeluaikoja! Kaikki oli vielä edessä ja elämä niin kovin huoletonta. Yläasteen jälkeen hain ammattikoulun puolelle yhdistettyyn ylioppilas+parturikampaaja -opintolinjalle ja pääsinkin sinne. En kuitenkaan kauan viihtynyt siellä ja pääsyin lukioon. Otin muistaakseni lukion ensimmäisellä luokalla jo ensimmäisen opintolainani, koska rahaa ei yksinkertaisesti ollut. Lukion jälkeen pääsin TeKuun, jossa opiskelin 2,5 vuotta, kunnes tajusin ettei ala ole ollenkaan minun. Ensimmäisen vuoden aikana sain myös työpaikan RAY:n pelinhoitajan, mutta jouduin silti ottamaan opintolainaa kattaakseni elämisen kaupungissa. TeKun jälkeen pidin välivuoden, koska en päässyt lukemaan laboratoriohoitajaksi. Tein siis vain töitä, kunnes seuraavana vuonna koulupaikka irtosi. Jälleen jouduin ottamaan useampana vuonna opintolainaa. Rehellisesti sanottuna en edes tiedä miten monta tuhatta euroa jouduin opiskeluiden aikana ottamaan lainaa. Viimeisenä vuotena en ottanut lainaa ollenkaan, koska pystyin tekemään suhteellisen paljon töitä koulun ohessa. Opintolainasta minulla on edelleen noin 2000 euroa maksamatta.

Mitä rahankäyttöön opiskeluaikana tulee, niin olin melkoinen huithapeli. Koska rahaa ei ollut, mitään ei jäänyt säästöön eikä mihinkään ylimääräiseen ollut varaa. Aina kun ylimääräistä rahaa tuli jostain, se myös meni salamannopeasti. Yleensä johonkin ihan turhaan: vaatteisiin ja baariin. Olin kova bilettämään noihin aikoihin ja jännästi rahaa löytyi aina juhlimiseen, vaikka muuten oli tiukkaa. Olin joka kesä töissä eikä niistäkään rahoista koskaan mitään jäänyt jäljelle talvea varten. Kun pääsin töihin TeKun aikana, elämä helpotti hiukan, koska tulot olivat säännölliset. Tein tosin senkin virheen, että otin liikaa vuoroja ja sain myöhemmin maksella opintotukia takaisin. Sinkkuna ollessani olin sen verran fiksu, että vuokrasin asunnon kaverin kanssa, jolloin asumiskustannukset olivat edullisemmat. Asuinpa kerran neljän hengen kommuunissakin muutaman kuukauden ajan.

Sain idean tähän postaukseen Juliaihminen -blogista, jossa blogin kirjoittaja mietti omia kulutustottumuksiaan opiskelijana. Blogiin pääset tästä.

Mitä rahaneuvoja opiskelija-Jonnalle nyt antaisin?

• älä kuluta enempää kuin mihin on varaa
• perusta säästötili, johon ei ole pääsymahdollisuutta
• laita jokaisesta palkasta pieni osa säästötilille/rahastoon
• älä lainaa kavereilta rahaa
• jos lainaat, niin pidä huoli, että maksat ensitilassa takaisin kaiken!
• älä tuhlaa rahaa turhanpäiväiseen krääsään
• jos tarvitset jotain – osta se käytettynä
• älä ota pikavippejä (en ole onneksi koskaan ottanut)
• älä osta mitään luotolla (näitäkin makselin aika kauan pois)
• biletä vain kun on oikeasti varaa
• myy pois tavaraa, jota et tarvitse tai käytä
• käytä opintolaina järkevästi – älä hassaa sitä kerralla!
• tee ruoka isoja satseja kerralla
• etsi ruokaa tarjouksista
• suosi halpoja urheiluharrastuksia ja käytä hyödyksi ilmaiskupongit
• jos mahdollista, asu solussa tai isossa kommuunissa, jossa asumiskustannukset ovat pienemmät
• tee ruokaa yhdessä kavereiden kanssa
• valmistu ajoissa
• etsi töitä sinnikkäästi, mutta älä tee töitä liikaa
• nauti myös elämästäsi eli rahaa saa käyttää, mutta ei hassata turhuuksiin!

Jos edes osa näistä asioista olisi ollut hallussa, opiskeluaika olisi ehkä ollut vähän miellyttävämpää. Mulla ammattiin valmistuminen tosin venähti vähän pidemmäksi, koska en keksinyt mikä oma ala voisi olla. No, ei minusta ainakaan parturikampaaja tai insinööriä tullut 😀 Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että opiskelijoiden pitäisi saada tehdä töitä rajattomasti, jos opinnot vain pysyvät aikataulussaan. Kuuntelen kauhulla mitä kaikkea hallitus keksii vähän väliä opiskelijoiden ja muiden pienituloisten päänmenoksi. Opinto- ja asumistuki ovat itsessään niin pieniä ettei niillä juuri eletä ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla. En ymmärrä miten olen itsekään pystynyt elämään niillä tuloilla. Olisihan se kivaa lähteä opiskelemaan jotain lisää, mutta rahapolitiikka kauhistuttaa. Mutta ehkä jotain voisi opiskella myös työn ohella.

Mitä rahaneuvoja sinä antaisit itsellesi opiskeluaikoihin?

Ps. Youtubessa uusi video! Mun muita videoita pääset katselemaan tästä. Muistahan tilata myös kanava, se ei maksa mitään 😉

Edellinen postaus: Aikaansaaminen on kuin huumetta minulle

♥ SEURAA MINUA ♥

Palasia arjestani Instagramissa // Youtubessa // Facebookissa.

Snapchat: jonnamusakka